Avautuu uuteen välilehteen

Uusin artikkeli: Taloyhtiön hallituksen järjestäytymiskokous ja työnjako

Lue kokonaan

Taloyhtiön hallituksen järjestäytymiskokous ja työnjako

Hallituksen järjestäytymiskokous aloittaa uuden hallituksen kauden. Katso esityslista, työnjakotaulukko ja malli, jolla päätös siirtyy isännöitsijälle.

Kirjoittanut

Teemu Virtanen

Julkaistu

Kaikki artikkelitYleiset
Kerrostalon julkisivu, jossa on rivissä ikkunoita ja parvekkeita ja yhdessä ikkunassa palaa valo

Kevään yhtiökokous valitsi hallitukseen kaksi uutta jäsentä, ja osakkaille luvattiin, että viemäreiden kunto selvitetään syksyllä. Lokakuussa hallitus huomasi, ettei yhtään tarjousta ollut pyydetty. Puheenjohtaja oletti asian olevan isännöitsijällä, isännöitsijä odotti hallitukselta ohjetta, ja uudet jäsenet luulivat asian hoituvan jossain heidän tietämättään. Kuvaus siirtyi seuraavaan vuoteen, ja keväällä osakkaat kysyivät, mitä lupaukselle tapahtui.

Kukaan ei jättänyt mitään tekemättä tahallaan. Työnjako vain jäi sopimatta. Siksi hallituksen järjestäytymiskokous kannattaa pitää heti yhtiökokouksen jälkeen. Puheenjohtajan valinnan lisäksi kokouksessa sovitaan, kuka vastaa mistäkin ja miten hallituksen päätökset päätyvät isännöitsijän tehtävälistalle.

Mitä hallituksen järjestäytymiskokouksessa päätetään

Järjestäytymiskokous on uuden hallituksen ensimmäinen kokous. Sanaa ei löydy asunto-osakeyhtiölaista, mutta osa kokouksen asioista perustuu suoraan siihen.

Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 8 §:n mukaan hallitukseen valitaan kolmesta viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos jäseniä on useita, hallitukselle on valittava puheenjohtaja. Hänet valitsee hallitus itse, ellei yhtiökokous ole hallitusta valitessaan päättänyt toisin tai yhtiöjärjestyksessä määrätä muuta. Isännöitsijä saa toimia hallituksen puheenjohtajana vain, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai kaikki osakkaat suostuvat siihen.

Puheenjohtajan valinta ei ole muodollisuus. Puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa, ja äänten mennessä tasan hänen äänensä ratkaisee. Hän myös allekirjoittaa kokouksen pöytäkirjan yhdessä hallituksen siihen valitseman jäsenen tai kokouksessa läsnä olleen isännöitsijän kanssa.

Hallituksen jäsenen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä muusta toimikaudesta. Kokoonpano voi siis vaihtua joka vuosi, ja jokainen vaihdos vie mukanaan tietoa siitä, miten asiat yhtiössä on totuttu hoitamaan.

Kirjatkaa pelisäännöt, ennen kuin kokoonpano vaihtuu

Kokenut hallituksen jäsen tietää, kuka vastaa osakkaan sähköpostiin, mihin muutostyöilmoitukset arkistoidaan ja kuinka ison hankinnan isännöitsijä voi tilata kysymättä. Tätä tietoa on harvoin kirjattu mihinkään. Kun kaksi pitkäaikaista jäsentä jää pois, uusi hallitus aloittaa alusta.

Yrityksissä samaa ongelmaa ratkotaan kokoamalla työtavat, roolit ja sovitut tulkinnat yhteen asiakirjaan, jota kutsutaan esimerkiksi strategian toimeenpanon käsikirjaksi. Käsikirjan arvo syntyy pitkälti jo kirjoitusvaiheessa: tekstiä laatiessa on pakko päättää asiat, jotka muuten jäisivät tulkinnan varaan. Valmiiseen asiakirjaan voi palata, kun joukkoon tulee uusi ihminen tai jokin asia on epäselvä.

Taloyhtiön hallitukselle riittää kahden sivun pelisääntöpaperi. Kirjatkaa siihen ainakin nämä asiat:

  • vastuualueet ja niiden hoitajat
  • kokousrytmi ja se, kuka laatii esityslistan
  • euroraja, jonka alittavat hankinnat isännöitsijä saa tilata kysymättä hallitukselta
  • kuka vastaa osakkaiden yhteydenottoihin ja kuinka nopeasti
  • missä pöytäkirjat, sopimukset ja muutostyöilmoitukset säilytetään.

Järjestäytymiskokouksen esityslista

Esityslistan voi laatia isännöitsijä tai joku hallituksen jäsenistä. Se voi olla esimerkiksi tällainen:

  1. Avaus ja päätösvaltaisuus. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä, ellei yhtiöjärjestys vaadi enempää.
  2. Puheenjohtajan valinta. Kohta jää pois, jos yhtiökokous valitsi puheenjohtajan jo. Monessa yhtiössä valitaan samalla varapuheenjohtaja.
  3. Pöytäkirjan allekirjoittaja. Hallitus valitsee jäsenen, joka allekirjoittaa pöytäkirjat puheenjohtajan kanssa.
  4. Yhtiökokouksen päätökset. Yhtiökokouksen pöytäkirjasta poimitaan jokainen hallitukselle annettu tehtävä omalle rivilleen.
  5. Vastuualueet. Työt jaetaan seuraavan osion taulukon pohjalta.
  6. Kokouspäivät. Ne sovitaan kauden loppuun asti ja merkitään kalenteriin.
  7. Isännöitsijän raportti. Sovitaan, mitä tietoja isännöitsijä tuo jokaiseen kokoukseen.
  8. Edustamisoikeus. Jos yhtiöjärjestys sen sallii, hallitus voi antaa oikeuden edustaa yhtiötä jäsenelleen, isännöitsijälle tai muulle nimetylle henkilölle.
  9. Kaupparekisteri-ilmoitus. Sovitaan, kuka ilmoittaa hallituksen muutokset ja milloin.

Viimeinen kohta unohtuu helposti. Patentti- ja rekisterihallituksen ohjeen mukaan asunto-osakeyhtiön hallituksen ja isännöitsijän muutokset täytyy ilmoittaa kaupparekisteriin. Ilmoituksen allekirjoittaa hallituksen jäsen tai isännöitsijä. Se tehdään YTJ-palvelussa, koska paperilomakkeita ei ole voinut käyttää 1.1.2026 alkaen. Muutosilmoitus maksaa 55 euroa asiaa kohden. Pöytäkirjaa ei tarvitse liittää, mutta yhtiöllä on oltava tallessa päätös, jolla henkilö valittiin.

Pöytäkirjaan kirjataan esityslistan kohdat pykälittäin sekä kokouksen aika, paikka ja läsnäolijat. Laki edellyttää, että hallituksen pöytäkirjat numeroidaan juoksevasti ja säilytetään luotettavalla tavalla.

Taloyhtiön hallituksen tehtävät ja työnjako

Laki antaa hallitukselle laajan vastuun. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon asianmukaisesta järjestämisestä. Se vastaa myös siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty. Puheenjohtajan tehtäviä lukuun ottamatta laki ei kuitenkaan jaa töitä hallituksen jäsenten kesken. Jako jää hallituksen omaksi päätökseksi. Taulukon oikeanpuoleinen sarake kertoo, mikä osa työstä kuuluu tavallisesti isännöitsijälle.

VastuualueHallituksen vastuuhenkilöIsännöitsijä
KokouksetPuheenjohtaja kutsuu koolle ja sopii esityslistasta isännöitsijän kanssaValmistelee liitteet ja tilannekatsauksen
Korjaukset ja kunnossapitoPitää hankelistan ajan tasalla ja valmistelee päätösesityksetPyytää tarjoukset, tilaa työt ja valvoo niitä
Osakkaiden muutostyötVarmistaa, että ilmoitukset käsitellään ja luettelo on ajan tasallaOttaa ilmoitukset vastaan ja kirjaa ehdot
TalousSeuraa talousarvion toteutumista jokaisessa kokouksessaVastaa kirjanpidosta ja laskujen maksusta
TiedottaminenHyväksyy tiedotteet ja vastaa yleisiin kysymyksiinLähettää tiedotteet ja pitää yhteystiedot ajan tasalla
Piha ja yhteiset tilatKerää havainnot ja järjestää talkootTilaa huollon ja korjaukset

Vastuuhenkilö ei tee kaikkea itse. Hänen tehtävänsä on pitää huoli siitä, että asia etenee ja tulee kokoukseen ajallaan. Pienessä rivitaloyhtiössä kaksi vastuualuetta voi hyvin olla samalla ihmisellä.

Osakkaiden muutostyöt kannattaa antaa nimetylle jäsenelle. Laki velvoittaa hallituksen pitämään luetteloa yhtiölle toimitetuista kunnossapito- ja muutostyöilmoituksista ja säilyttämään ilmoitukset osakehuoneistokohtaisesti. Mitä ilmoitukseen kuuluu ja milloin sitä tarvitaan, on koottu remontti-ilmoituksen ohjeeseen. Osa osakkaiden pyynnöistä koskee talon ulkopuolta. Esimerkiksi ilmalämpöpumpun asentaminen kerrostaloon vaatii taloyhtiön hyväksynnän, ja vastuuhenkilön on hyvä tietää, onko yhtiö jo linjannut asiaa.

Päätöksestä toimenpiteeksi: näin ohje siirtyy isännöitsijälle

Kokouspöydän ääressä istuvat käyvät läpi papereita ja muistiinpanoja kynät kädessä

Asunto-osakeyhtiölaki sanoo suoraan, että isännöitsijä hoitaa päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Ohjeen tarkkuus ratkaisee, tapahtuuko mitään. Pöytäkirjamerkintä ”keskusteltiin viemäreiden kunnosta” ei ole ohje kenellekään.

Päätöspykälän neljä osaa

Kirjatkaa jokaiseen päätökseen neljä asiaa: mitä tehdään, kuka tekee, mihin mennessä ja miten asia palaa hallitukselle. Syksyn viemärikuvauksesta pykälä olisi voinut kuulua näin:

Hallitus päätti tilata viemäreiden kuvauksen. Isännöitsijä pyytää vähintään kolme tarjousta 15.9. mennessä. Vastuuhenkilö käy tarjoukset läpi isännöitsijän kanssa, ja ne käsitellään lokakuun kokouksessa.

Tarjouksia on helpompi verrata, kun hallitus on ennen tarjouspyyntöä selvittänyt, mitä viemärin kuvaus kertoo putkiston kunnosta ja mitä raportilta halutaan.

Avoimien asioiden lista

Aloittakaa jokainen kokous avoimien asioiden listasta. Listalla on rivi jokaiselle keskeneräiselle päätökselle, ja jokaisella rivillä on vastuuhenkilö, määräpäivä ja tila: aloittamatta, kesken tai valmis. Isännöitsijä päivittää listan ennen kokousta, ja hallitus käy kokouksessa läpi vain myöhässä olevat rivit. Valmiit rivit siirretään pöytäkirjan liitteeksi, jolloin seuraava hallitus näkee, mitä edellinen sai aikaan.

Mitä isännöitsijän raporttiin kuuluu

Lain mukaan isännöitsijän on annettava hallitukselle tiedot, joita hallitus tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen. Kun raportin sisällöstä sovitaan järjestäytymiskokouksessa, kenenkään ei tarvitse muistaa kysyä erikseen. Raporttiin sopivat ainakin nämä:

  • talousarvion toteutuma ja maksamattomat vastikkeet
  • avoimien asioiden lista päivitettynä
  • edellisen kokouksen jälkeen tulleet muutostyöilmoitukset
  • vikailmoitukset ja huoltokäynnit
  • sopimukset, jotka päättyvät seuraavan puolen vuoden aikana.

Uuden hallituksen jäsenen ensimmäinen kuukausi

Uusi jäsen pääsee kärryille, kun hän lukee nämä viisi asiakirjaa ennen ensimmäistä varsinaista kokousta:

  1. Yhtiöjärjestys: mistä päättää yhtiökokous, mistä hallitus ja missä kohdin yhtiö poikkeaa lain oletussäännöistä.
  2. Edellisen vuoden hallituksen pöytäkirjat: mitä on jo päätetty ja millä perusteella.
  3. Kunnossapitotarveselvitys: mitä korjauksia hallitus arvioi tarvittavan seuraavan viiden vuoden aikana.
  4. Kuluvan vuoden talousarvio: mihin vastikkeet on tarkoitus käyttää.
  5. Isännöintisopimus: mitä isännöitsijän perushintaan kuuluu ja mistä laskutetaan erikseen.

Kysymykset kannattaa kerätä listaksi ja käydä läpi isännöitsijän kanssa puolen tunnin tapaamisessa. Moni asia, joka uudesta jäsenestä näyttää laiminlyönniltä, on aiemmin tehty päätös, jonka perustelut löytyvät vanhasta pöytäkirjasta.

Usein kysyttyä hallituksen järjestäytymiskokouksesta

Kuka kutsuu järjestäytymiskokouksen koolle?

Jos puheenjohtajaa ei ole vielä valittu, kutsun voi toimittaa kuka tahansa hallituksen jäsen tai isännöitsijä. Usein kokous pidetään heti yhtiökokouksen perään samassa tilassa, koska kaikki jäsenet ovat silloin paikalla.

Voiko isännöitsijä olla hallituksen puheenjohtaja?

Voi, mutta vain jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään tai kaikki osakkaat suostuvat siihen. Muuten puheenjohtaja valitaan hallituksen jäsenistä.

Pitääkö hallituksen muutoksista ilmoittaa kaupparekisteriin?

Pitää. Ilmoitus tehdään YTJ-palvelussa, ja se maksaa 55 euroa asiaa kohden. Jos rekisteriin on yhä merkitty jäsen, joka on jo jättänyt hallituksen, hän voi itse ilmoittaa tehtävänsä päättymisestä. Henkilön oma ilmoitus on maksuton.

Pelisääntöpaperi seuraavalle hallitukselle

Pelisääntöpaperi on helpointa päivittää noin kuukautta ennen seuraavaa varsinaista yhtiökokousta, kun kauden kokemukset ovat vielä tuoreina. Kirjatkaa siihen, mikä vastuualue kuormitti eniten, mitkä päätökset jäivät kesken ja mitä isännöitsijältä olisi pitänyt pyytää aiemmin. Kun paperi jaetaan uusille jäsenille järjestäytymiskokouksessa, heidän ei tarvitse arvata, miten yhtiössä on totuttu toimimaan.

Teemu Virtanen

Rakennusinsinööri, joka on erikoistunut kestävän kehityksen mukaisiin rakennusprojekteihin. Teemu on työskennellyt laajasti sekä yksityisten että julkisten sektorien projekteissa, keskittyen erityisesti energiatehokkuuteen ja ekologisiin materiaalivalintoihin. Tunnustettu kyvystään yhdistää innovatiivinen suunnittelu käytännön toteutukseen.