Rakennustyömaalla kuulosuojaimet eivät ole oman harkinnan varassa. Työnantajan on hankittava ne käyttöön, kun työpäivän melu ylittää 80 desibeliä, ja yli 85 desibelissä niitä on käytettävä. Omakotitalon remontissa kukaan ei mittaa melua eikä jaa suojaimia. Kulmahiomakone voi silti pitää 112-115 desibelin melua, ja silloin kahdeksan tunnin työpäivän meluannos täyttyy alle minuutissa. Melun aiheuttama kuulovamma kehittyy hitaasti, eikä se parane.
Suojautuminen ei vaadi työmaan varustevarastoa. Se vaatii oikean suojaimen kuhunkin työvaiheeseen ja sen, että suojain pysyy päässä koko työn ajan.
Kuvaehdotus: remontoija kulmahiomakoneen kanssa, kasvovisiiri ja kuulosuojaimet päässä. Alt-teksti: Remontoija käyttää kulmahiomakonetta kasvovisiiri ja kuulosuojaimet päässä.
Miksi kotiremontoijan kannattaa suojautua kuin ammattilaisen
Kotona desibelimittaria tuskin on, mutta puhe kertoo saman. Jos metrin päässä seisovalle pitää huutaa, melu on kuulolle liikaa. Remontin työkalut ylittävät tämän tason helposti: useimmat työmaiden käsityökalut tuottavat yli 95 desibelin melun, ja liialle melulle altistuu jo, jos niitä käytetään säännöllisesti alle kymmenen metrin päässä. Sama koskee toisen tekijän konetta. Kun joku piikkaa viereisessä huoneessa, melu kuuluu myös sinun altistukseesi.
Työterveyslaitoksen rakennusalan suojainohjeen mukaan sirkkelin noin 100 desibelissä kahdeksan tunnin meluannos täyttyy vartissa. Iskuäänet, kuten vasaralla tai paineilmanaulaimella naulaaminen, ovat kuulolle haitallisempia kuin tasainen melu, koska yksittäinenkin kova huippu voi vaurioittaa kuuloa.
Lyhyt rupeama ei ole turvallinen. Suuri osa käsityökaluista tuottaa melua, joka jo 15-30 minuutin päivittäisessä käytössä lisää kuulovamman riskiä merkittävästi. Jos korvat soivat tai kuulo tuntuu tukkoiselta remonttipäivän jälkeen, altistuit liialle melulle.
Kuulo: passiiviset vai aktiiviset kuulosuojaimet
Kuulosuojain suojaa vain päässä
Suojaimen tehon ratkaisee se, kuinka suuren osan meluisasta ajasta suojain on päässä. Jos 30 desibeliä vaimentavaa suojainta pitää vain puolet ajasta, tehollinen vaimennus on enää 3 desibeliä. Huonosti asetettu tai kulunut suojain voi vaimentaa vain noin 5 desibeliä. Pakkauksen SNR-luku on valmistajan testiarvo, ja todellisessa käytössä suojaus jää sitä heikommaksi.
Liian tehokas suojain on sekin huono valinta. Jos suojaimen joutuu ottamaan pois keskustelun ajaksi, se on väärä suojain. Tavoite ei ole hiljaisuus: suojaimen alla melun pitäisi olla noin 75-80 desibeliä.
Passiivinen vai aktiivinen kuulosuojain
Passiivinen kuulosuojain vaimentaa kaikki äänet. Se riittää, kun teet töitä yksin ja meluisa vaihe on lyhyt.
Aktiivisessa eli tasoriippuvaisessa suojaimessa kupu vaimentaa melun samaan tapaan, mutta kuvun ulkopinnan mikrofonit tuovat puheen ja varoitusäänet kuuluville. Kotiremontissa hyöty on käytännöllinen: puhelin, työkaveri tai ovikello ei pakota riisumaan suojainta, joten se pysyy päässä. Melulta suojaa silti kupu, ja elektroniikka säätelee vain sitä, mitä ulkoa kuuluu sisään. Tasoriippuvaiset kupusuojaimet tunnistaa standardimerkinnästä EN 352-4.
Samaa tekniikkaa käyttävät ampujat, joille laukausten vaimennus ja puheen kuuluminen ovat yhtä tärkeitä. Jos sama suojain kulkee myös ampumaradalle tai metsälle, ammuntaan ja kenttäkäyttöön tehdyt aktiiviset kuulosuojaimet palvelevat molempia.
Tulpat vai kupusuojaimet
Oikein asetetut tulpat suojaavat yhtä hyvin kuin kupusuojaimet. Asennus ratkaisee: rullaa tulppa puhtain käsin ohueksi, vie toinen käsi pään yli ja vedä korvalehteä ylöspäin, työnnä tulppa korvakäytävään ja pidä sormea sen päällä noin puoli minuuttia, kunnes se laajenee. Kertakäyttötulppa vaihdetaan joka kerta.
Kupusuojain on nopeampi, kun meluisia vaiheita on monta lyhyttä, ja talvella se suojaa korvia myös kylmältä. Pipo, huppu tai hengityssuojaimen hihnat kuvun reunan alla heikentävät vaimennusta, ja silloin tulppa toimii paremmin. Hyvin kovassa iskumelussa voit käyttää tulppia ja kupuja yhtä aikaa. Vaihda kuvun tiivisterenkaat, kun ne kovettuvat.
Vastamelukuulokkeet sopivat toimiston taustahälyyn, mutta ne eivät ole kuulosuojaimia. Niitä ei ole testattu eikä tarkoitettu suojaamaan kuuloa melulta.
Silmät: suojalasit ja milloin tarvitaan visiiri
Kunnollisissa suojalaseissa on CE-merkintä ja standardin tunnus EN 166. Merkinnän kirjaimet kertovat, mitä lasit kestävät:
- S: lisälujuus
- F: pienellä voimalla nopeasti lentävät kappaleet
- B: keskivoimakkaat iskut
- A: suurella voimalla lentävät kappaleet
- K: naarmuuntumattomuus
- N: huurtumattomuus
Optinen luokka on numero 1-3. Luokka 1 on paras, eikä luokan 3 laseja suositella jatkuvaan käyttöön.
Lasien pitää istua tiiviisti ja suojata myös sivuilta, ylhäältä ja alta, koska kipinät, roiskeet ja sirpaleet voivat tulla mistä suunnasta tahansa. Jos käytät silmälaseja, suojalasit saa myös vahvuuksilla.
Kulmahiomakoneen kanssa lasit eivät riitä, koska ne eivät suojaa kasvoja. Kun rälläköit metallia, Työterveyslaitoksen ohje on kasvovisiiri yhdessä kuulosuojainten kanssa. Tarkista ennen käynnistystä laitteen ja laikan kunto: hajoava laikka voi aiheuttaa vakavan tapaturman.
Hengitys: hengityssuojaimet pölyisiin töihin
Kertakäyttöiset hengityssuojaimet jaetaan luokkiin FFP1, FFP2 ja FFP3. Työterveyslaitoksen arvion mukaan FFP1 vähentää hengitettävän pölyn noin neljäsosaan, FFP2 kymmenesosaan ja FFP3 kahdeskymmenesosaan. Luvut pätevät vain, jos suojain istuu kasvoilla tiiviisti. Reunavuotoa on vaikea huomata itse, joten varmista tiiviys aina, kun puet suojaimen. Kertakäyttösuojain vaihdetaan uuteen viimeistään työpäivän jälkeen.
Betonin, tiilen, laastin ja tasoitteen pölyssä on kvartsia. Työterveyslaitoksen kvartsipölyohjeessa FFP3-suojainta käytetään jo yksittäisten alle 15 millimetrin reikien poraamiseen betoniin sekä laastin ja tasoitteen sekoittamiseen. Betonin hionnassa ohje nousee P3-suodattimella varustettuun puolinaamariin, ja piikkauksessa, purkutöissä ja betonin kuivasahauksessa puhallinsuojaimeen. Pidä suojain päässä, kunnes pöly on laskeutunut, koska hieno pöly poistuu sisätiloista hitaasti. Suljetussa tilassa piikkauksen jälkeen suojainta käytetään vielä vähintään noin tunnin ajan.
Puupölyyn sopii P2-luokan suojain, ja pitkiin hiontavaiheisiin tarvitaan puhaltimella varustettu suojain. Pitkäaikainen altistuminen lehtipuupölylle lisää nenän ja sivuonteloiden syövän riskiä.
Pölysuodatin ei suojaa liuotinhöyryiltä. Liuotinpohjaisten maalien ja maalinpoistoaineiden kanssa tarvitaan aktiivihiilisuodatin (A), ja ruiskumaalauksessa yhdistelmäsuodatin, kuten A2P2 tai A2P3.
Vanhassa talossa selvitä ennen piikkaamista, mitä olet purkamassa. Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja käytettiin Suomessa vuosina 1922-1992, ja purkutyössä niistä voi irrota kuituja ilmaan. Ennen vuotta 1994 valmistuneessa talossa purettavat materiaalit kannattaa tutkituttaa ennen piikkaamista tai hiomista. Asbestin purku tehdään säännösten mukaisesti ja hyvin suojattuna.
Kädet: työkäsineet eri työvaiheisiin
Mekaanisilta vaaroilta suojaavat työkäsineet tunnistaa vasaratunnuksesta ja standardista EN 388. Tunnuksen vieressä on neljä numeroa tässä järjestyksessä: hankauslujuus (1-4), leikkauksenkestävyys (1-5), repäisylujuus (1-4) ja pistonkestävyys (1-4). Mitä terävämpää materiaalia käsittelet, sitä korkeampi leikkausluokka kannattaa valita. Ylisuojaava käsine on kuitenkin kömpelö, eikä pistonkestävyyden nelonen suojaa neulalta, koska testi tehdään tylpällä naulalla.
Materiaali valitaan työn mukaan. Kumi- ja muovikäsineet sopivat märkään työhön ja kemikaaleihin, nahka- ja tekstiilikäsineet mekaanisiin vaaroihin, kuumuuteen ja kylmään. Liuottimille ja maalinpoistoaineille tarvitaan kemikaalinsuojakäsineet, joissa on merkintä EN ISO 374-1. Kemikaalin läpäisyä ei huomaa, ja ohut käsine läpäisee nopeammin kuin paksu. Vaihda käsineet uusiin säännöllisesti, koska kemikaalit ja kulutus haurastuttavat materiaalia.
Pyörivien työkalujen kanssa ratkaisee istuvuus. Käsine tai hiha ei saa päästä tarttumaan koneeseen, ja väljä käsine heikentää työkalun hallintaa. Metallia rälläköidessä käytä kevyitä tulelta suojaavia käsineitä. Tärisevien koneiden kanssa voit käyttää tärinältä suojaavia käsineitä, joiden standardi on EN ISO 10819.
Suojavarusteet työvaiheittain
Monessa työvaiheessa tarvitaan useaa suojainta yhtä aikaa:
| Työvaihe | Kuulo | Silmät ja kasvot | Hengitys | Kädet |
|---|---|---|---|---|
| Purku ja piikkaus | Kupusuojaimet tai tulpat | Tiiviit suojalasit | Puhallinsuojain, myös työn jälkeen | EN 388, korkea leikkaus- ja hankausluokka |
| Kulmahiomakone | Kuulosuojaimet aina | Kasvovisiiri | Betonia leikatessa puhallinsuojain | Metallille tulelta suojaavat |
| Sirkkeli ja jiirisaha | Kuulosuojaimet | Suojalasit | P2 puupölylle | Istuvat, eivät tartu terään |
| Poraus betoniin | Kuulosuojaimet | Suojalasit | FFP3 jo yksittäisiin reikiin | Työkäsineet, pitkään porattaessa tärinäkäsineet |
| Hionta (puu, betoni) | Kuulosuojaimet | Suojalasit | Puu P2, betoni P3 | Työkäsineet |
| Naulaus | Kuulosuojaimet | Suojalasit | Tarpeen mukaan | EN 388 |
| Maalinpoisto ja liuottimet | Tarpeen mukaan | Roiskeilta suojaavat lasit | A-suodatin, ruiskutuksessa A2P2 tai A2P3 | EN ISO 374-1 |
Tarkista yhdistelmä ennen kuin aloitat
Suojaimet voivat heikentää toisiaan. Suojalasien sangat voivat nostaa kupusuojaimen pehmusteen irti ihosta, jolloin vaimennus heikkenee. Yksinkertainen sormitesti kertoo, toimiiko yhdistelmä: jos pään ja sangan väliin mahtuu vain kynsi kohdassa, jossa pehmusteen pitäisi koskettaa ihoa, lasit ja kuulosuojain sopivat yhteen. Visiiri on esimerkki yhdistelmästä, joka toimii kupusuojaimen kanssa hyvin.
Jos lasit huurtuvat hengityssuojaimen kanssa, valitse uloshengitysventtiilillä varustettu suojain tai N-merkityt lasit. Kun ostat suojaimia, tarkista CE-merkintä ja lue käyttöohje. Sovita koko yhdistelmä päähän ennen kuin käynnistät ensimmäisen koneen.
